Opintiellä: helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–1980

Mikko Lindqvist, arkkitehti, Helsingin kaupunginmuseo, kulttuuriympäristöyksikkö

Opintiellä-selvitys⁽¹⁾ on vuosien 1880–1980 välillä valmistuneiden helsinkiläisten koulurakennusten sektori-inventointi. Selvityksessä oli mukana 135 tuolloin perusopetuksen käytössä ollutta koulurakennusta. Selvitys laadittiin Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa yhteistyössä kaupunginmuseon, rakennusvalvontaviraston ja opetusviraston kanssa.

Tarve koulurakennusten inventointiin syntyi 2000-luvun taitteessa yksittäisten kaava- ja peruskorjaushankkeiden yhteydessä. Kuinka arvioida yksittäisten koulurakennusten rakennus- ja kulttuurihistoriallista arvoa osana koulurakennusten kokonaisuutta? Tietoa koulurakennusten arvotuksesta tarvittiin kaavoituksen lähtötiedoksi sekä peruskorjausten hallitsemiseksi.

2000-luvun alussa Helsingissä siirryttiin koulurakennusten osakorjauksista laajoihin teknisiin ja rakenteellisiin perusparannuksiin, joilla olisi merkittävä vaikutus koulujen arkkitehtuurin säilymiseen. Myös homekoulukeskustelu virisi tuolloin julkisuudessa, minkä seurauksena paine korjauksiin kasvoi. Ajankohtaisia yksittäisiä sisäilmakohteita olivat mm. Herttoniemen, Roihuvuoren ja Blomängenin koulut. Kokonaiskuvan tarkentaminen koulurakennuksista oli tarpeen myös siksi, että Helsingissä ryhdyttiin kouluverkkouudistukseen.

Inventoinnin kenttätyö kattoi kaikki Helsingissä perusopetuksen käytössä olleet, vuosien 1880–1980 välillä rakennetut koulurakennukset. Inventoidut koulurakennukset arvotettiin ensin kolmeen arvoluokkaan (1-3), mutta työn kestäessä nähtiin tarkoituksenmukaiseksi myös ylimmän arvoluokan (1+) erottaminen omaksi ryhmäkseen. Arvotuksen kriteereinä toimivat arkkitehtoninen laatu, historiallinen arvo ja kaupunkikuvallinen merkitys sekä säilyneisyys. Arvotuksessa käytiin läpi suuri määrä kohteita, inventointihetken tilanteen mukaisesti. Vain pieni osa arvokkaimmistakin koulurakennuksista oli asemakaavassa varustettu ajanmukaisin rakennussuojelumerkinnöin, ja inventoinnin tarkoitus oli korvata tämä puute. Tarvittaessa arvotusta voidaan inventoinnin ulkopuolella tarkentaa, mikäli tarvetta tähän ilmenee. Koulujen suojeluarvoja tarkastellaan myös muiden tekijöiden näkökulmasta, esimerkiksi osana RKY-alueiden kokonaisuutta.

Inventoinnin kenttätyö ja arvotus tehtiin vuosina 2002–2004 asiantuntijatyönä kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon kesken. Selvityksen yhteydessä tehtiin myös esimerkkikohteiden korkeatasoinen valokuvaus, jota hyödynnettiin julkaisussa. Selvitykseen liitettiin arvotuksen ohella yleisluonteiset tavoitteet peruskorjausten ohjaukseen sekä kaavoituksen suojelumääräyksiin. Valmis selvitys teki laajan kierroksen kaupungin eri virastojen lautakunnissa. Se käsiteltiin myös kaupunginhallituksessa, joka velvoitti hallintokunnat noudattamaan Opintiellä-selvityksen ohjeistusta ja tekemään keskinäistä yhteistyötä koulurakennusten osalta. Selvitys siirtyi hyödynnettäväksi kaavoituksessa ja korjaussuunnittelun lähtötietoina.

Opintiellä-selvityksestä on muodostunut tärkeä työväline koulukorjausten rakennussuojelutyöhön Helsingissä. Selvityksen arvotusta hyödynnetään rakennussuojelutyön priorisoinnissa, ja se on hyödyllinen historiallisten arvojen yleisesitys koulukunnostuksiin liittyville monille osapuolille. Opintiellä-selvitys sisältää yleisesityksen kouluarkkitehtuurin kehityksen pitkästä linjasta Helsingissä. Selvitys on luonut uusia käytäntöjä koulujen peruskorjaustyöhön. Arvokkaimpien koulujen osalta rakennushistoriaselvitysten laatiminen sekä hallintokuntien yhteiskokoukset ovat vakiintuneet osaksi korjausprosessia. Tämä on parantanut edellytyksiä koulurakennusten ominaispiirteitä huomioiviin, säilyttäviin peruskorjauksiin. Opintiellä-selvitys tunnetaan hyvin, ja sitä sovelletaan kaupunkisuunnittelun, rakennusvalvonnan, tilakeskuksen ja kaupunginmuseon työssä.

Opintiellä-selvitys on jo yli kymmenen vuotta vanha, mistä johtuen tilanteet yksittäisten koulujen osalta ovat saattaneet muuttua mm. säilyneisyyden suhteen. Myös uutta tietoa koulurakentamisen kontekstista on tullut esiin. Selvitystä on mahdollista edelleen kehittää. Opintiellä-selvityksen siirtäminen verkkosivuille lisäisi sen käyttökelpoisuutta. Tarve kouluinventoinnin laajentamiseksi 1980- ja 1990-luvun kohteisiin on ajankohtaistumassa näiden koulujen peruskorjausiän lähestyessä. Kohteiden arvotus tuntuu säilyttäneen ajankohtaisuutensa, vaikka keskustelua yksittäisten kohteiden arvosta toisinaan käydään.

Inventointi- ja selvitystyössä ihmisten kohtaamista kouluympäristössä pidettiin tärkeänä. Tällöin tietoisuus koulurakennusten arvosta levisi, mikä vahvisti koulujen identiteettiä. Koulurakennusten ylläpidossa ja huollossa havaittiin suurta vaihtelua. Parhaiten ylläpidetyissä kouluissa myös arvot olivat säilyneet parhaiten – näitä arvoja ymmärtävän henkilökunnan vaikutuksesta. Opintiellä-selvitys on vahvistanut edellytyksiä koulujen ylläpidon ja peruskorjausten hallintaan koulujen arvon ja ominaispiirteet huomioivalla tavalla.

Viitteet

⁽¹⁾ Makkonen, Leena 2004. Opintiellä: Helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880-1980. Helsinki: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto.

Katso ote raportista

Muut inventointiesimerkit